Tutkimusmenetelmiä:

The Changing role of the citizen in conflict reporting (Babak Bahador & Serene Tng)

Aineistona käytettyjen viiden englanninkielisen sanomalehden uutisia Mumbain 2008 terroristi-iskuista ajalta 27.11- 2.12.2008 analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysia, tai oikeastaan suomalaisittain sisällön erittelyä. Koska aineisto oli suhteellisen laaja, soveltuu sisällön erittely kvantitatiivisena menetelmänä hyvin kokonaiskuvan luomiseen.

"This is citizen journalism at its finest": YouTube and the public sphere in the Oscar Grant shooting incident (Mary Grace Anthony & Ryan J. Thomas)

Youtubesta kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysin kaltaista menetelmää. Sisältö analysoitiin käyttämällä kvalitatiivista menetelmää, jota tutkijat nimittivät nimellä "critical thematic analysis". Menetelmää oli käytetty tutkimaan elokuvayleisön reaktiota katselutilanteessa. Tutkijat eivät kuitenkaan kertoneet, miksi elokuvan tutkimiseen käytetty menetelmä sopii myös Youtuben kommenttien tutkimiseen. Tähän seikkaan olisin kaivannut selvennystä.

Journalistic objectivity redefined? Wikinews and the neutral point of view (Einar Thorsen)

Tutkimuksessa aineistona käytetään Wikinews:ssä julkaistuja uutisia, sekä uutisista käytyä keskustelua jokaisen uutisen omalla "talk page" keskustelusivulla. Tutkimusmenetelmänä on siksi vähemmän yllättävästi jälleen sisällönanalyysi. Vaikka aineistoa on rutkasti tarjolla, tutkija on valinnut kvalitatiivisen menetelmän, joka soveltuukin hyvin tutkimuksen tavoitteeseen.

Citizen journalism and the parallel market of information in Zimbabwe's 2008 election (Dumisani Moyo)

Tutkimusmenetelmänä on ilmeisesti käytetty sisällönanalyysiä. Mutta samoin kuin aineistonkin kohdalla, ei käytettyä tutkimusmenetelmää ole selvästi esitelty. Siksi lukija joutuukin arvaamaan käytetyn menetelmän tyypin. Tekstistä voi päätellä, että tutkija on analysoinut sisältöjä kvalitatiivisesti. Teoreettinen pohja ja menetelmä kuitenkin näyttäisivät puuttuvan.

Political blogging and (re)envisioning the virtua public sphere: Muslim-christian discourses in two Egyptian blogs (Mohammed el-Nawawy & Sahar Khamis)

Tässä vaiheessa ei ketään varmasti yllätä, että myös tämän tutkimuksen menetelmänä on sisällönanalyysi. Tässä tutkimuksessa kuitenkin kvalitatiiviseen tutkimukseen on yhdistetty teoreettinen pohja Habermasin julkisuus teorian kannalta. Analyysi tehdään käyttämällä julkisuuden kriteereitä ja sekä edellytyksiä.

Vaikka tutkimuskohteet ovat valitsemissani tutkimuksissa poikkeavia, olin yllättynyt, kuinka samanlaisia käytetyt tutkimusmenetelmät olivat. Tämä kuitenkin tavallaan kertoo siitä, että kansalaisjournalismia ilmiönä tarkastellaan ulkoa päin. Tutkimuksissa ei yritetty päästä ilmiöön sisälle, vaan siitä haluttiin muodostaa kuvauksia. Yksittäiset henkilöt eivät olleet valitsemissani tutkimuksessa etusijalla, vaan kiinnostuksen kohteena olivat rajaamattomat ihmisjoukot. Tutkimuksissa näkyi mielestäni myös kansalaisjournalismin anonyymi luonne. Sisältöjä analysoidessa ei juurikaan otettu kantaan sisältöjen tuottajiin, vaan he säilyivät anonyymeina.

Sisällönanalyysin suosio menetelmänä on tietyssä mielessä hyvin loogista, sallihan se nimenomaan sisältöjen laajan tulkinnan. Toisaalta sen avulla ei voida tehdä päätelmiä sisältöjen tuottajista, vaan johtopäätöksiä voidaan tehdä ainoastaan sisällöistä itsestään. Kuitenkin voisi olettaa, että myös kansalaiset kansalaisjournalismin takana olisivat tutkijoiden kannalta kiinnostavampia. Ehkäpä internetin teknologiat ja niiden kansalaisjournalistiset potentiaalit ovat kiinnostavampia kuin itse kansalaisjournalistit. Luulisi kuitenkin, että internetin kaikki osa-alueet ovat jo niin arkisia, että tutkijat voisivat ottaa teknologialasit pois silmiltä ja katsoa kansalaisia teknologioiden käyttäjinä.