Tutkimusten aineistot

Tässäpä valitsemieni tutkimusten aineistot lyhyesti esiteltynä:

The Changing role of the citizen in conflict reporting (Babak Bahador & Serene Tng)

Tutkimuksen aineistona toimivat viiden englanninkielisen sanomalehden uutiset Mumbain 2008 terroristi-iskuista ajalta 27.11- 2.12.2008. Uutisia oli kaiken kaikkiaan 213. Tutkimukseen valittiin printtimedia siksi, että sen uutisointi on syvempää ja antaa potentiaalisesti enemmän tilaa kansalaisjournalismin käytölle. Tarkoituksena oli kartoittaa uutisessa käytettyjen lähteiden alkuperä. Tästä johtuen tutkimusyksikkö ei ollut uutinen, vaan uutisessa käytetty lähde. Lähteet jaettiin seitsemään kategoriaan: kansalaiset, hallitus, asiantuntijat, media, NGO ryhmät ja armeija.

"This is citizen journalism at its finest": YouTube and the public sphere in the Oscar Grant shooting incident (Mary Grace Anthony & Ryan J. Thomas)

Aineisto kerättiin Youtubesta. Aineistoksi kelpasivat videot, joissa ampumistapaus oli kansalaisten itsensä kuvaama, eikä videoita oltu muokattu minkään media toimesta. Videoita, joiden kommentit lopulta muodostivat tutkimusaineiston, oli neljä kappaletta. Kommenteista valittiin tutkimukseen ainoastaan ne, joissa otettiin kantaa tapahtuman taltiointiin ja sen suhteesta internetin mahdollisuuksiin. Eli siis kommentteihin, joissa käsiteltiin tapauksen taltiointia kansalaisjournalistisista lähtökohdista ruohonjuuritasolla. Neljästä videoiden kommenttiketjusta valittiin tarkempaan analyysiin yhteensä 82 kommenttia.

Journalistic objectivity redefined? Wikinews and the neutral point of view (Einar Thorsen)

Tutkimuksessa aineistona käytetään Wikinews:ssä julkaistuja uutisia, sekä uutisista käytyä keskustelua jokaisen uutisen omalla "talk page" keskustelusivulla. Uutiset on kerätty ajalta marraskuu 2004- heinäkuu 2005. Uutisia tutkimukseen valittiin yhteensä 2334. Tämän aineiston lisäksi tutkimuksessa otettiin tarkempaan syyniin viisi uutista (ja niistä virinnyt keskustelu), jotta voitaisiin paremmin selvittää yhteisöllistä uutisten muokkausprosessia, jonka tavoitteena on objektiivisuus ja neutraalisuus.

Citizen journalism and the parallel market of information in Zimbabwe's 2008 election (Dumisani Moyo)

Tutkimuksessa on käytetty aineistona zimbabwelaisten tekstiviestejä sekä blogipostauksia, jotka aiheiltaan liittyvät Zimbabwen vaaleihin 2008. Tutkija ei ole eritellyt aineistonaan käyttämiensä tekstiviestien alkuperää, eikä mainitse nimeltä blogeja, joita on aineistonaan käyttänyt. Viestien määrää ei artikkelissa ole kerrottu.

Political blogging and (re)envisioning the virtua public sphere: Muslim-christian discourses in two Egyptian blogs (Mohammed el-Nawawy & Sahar Khamis)

Aineistona on käytetty artikkelin otsikon mukaisesti kahta egyptiläistä blogia. Tutkimusaineisto kerättiin niin, että molemmista blogeista valittiin kaksi postausta kommenttiketjuineen. Blogipostausten valintakriteerinä oli aihe, jonka piti liittyä Egyptin muslimien ja kristittyjen väliseen jännitteeseen.

-

Tutkimusaineistot olivat kaikissa valitsemissani artikkeleissa hyvin samankaltaiset. Aineisto kerättiin joka ikisessä tutkimuksessa olemassa olevasta aineistosta. Haastattelututkimus, tai osallistuvampi tutkimus, ei siis ollut suosittua. Tämä tutkimusaineistojen samankaltaisuus heijastelee kansalaisjournalismiin kohdistuvan akateemisen kiinnostuksen näkökulmaa. Tutkimus on kiinnostuneempi kansalaisten tuottamista sisällöistä, kuin kansalaisista journalisteina. Tietysti sisällönanalysoinnista ja -erittelystä ponnistava aineiston keräämismenetelmät ovat helpompia, kun halutaan tutkia laajempia kokonaisuuksia kuten artikkeleissa "The Changing role of the citizen in conflict reporting" ja "Journalistic objectivity redefined? Wikinews and the neutral point of view" oli tavoitteena. Esteenä haastatteluille voi olla myös aiheen erityisluonne, kuten Youtuben kommentit. Kommentoijat ovat anonyymeja, eikä heistä ole mitään muuta tietoa kuin heidän profiilisivujensa tiedot. Tässäkin tapauksessa sisältölähtöinen tutkimustapa on perusteltu.

Sen sijaan mikään ei sinänsä olisi estänyt haastattelututkimuksen tekemistä egyptiläisiä bloggaajia tutkineessa tutkimuksessa. Postausten tarkoitukseen ja sisältöön olisi varmasti saanut syvempää otetta, jos olisi haluttu katsoa niiden takana olevien henkilöiden tavoitteisiin ja näkemyksiin haastattelun avulla.

Toisaalta oli mielenkiintoista huomata aineistojen olevan kerätty samoista lähtökohdista, vaikka tutkimusaiheet eivät sinänsä ole kovinkaan samankaltaisia. Vaikka yhteinen nimittäjä onkin kansalaisjournalismi, korostui kaikissa tutkimuksissa halu kuvata ja tutkia ilmiötä ulkopuolelta käsin. Toki tähän voi vaikuttaa sekin, että kansalaisjournalismi on ilmiönä olemassa ainoastaan kansalaisten tuottamien sisältöjen kautta. Ehkä joku vielä keksii tarkastella ilmiötä sisältöjen takaa.