Kuten ensimmäisestä blogikirjoituksesta ilmenee, ei kansalaisjournalismi ole käsitteenä kovin yksiselitteinen. Kansalaisjournalismiksi lasketaan niin vakava ja järjestelmällinen kansalaislähtöinen vaihtoehtolehdistö, kuin sitten toisena ääripäänä tavanomainen uutisten kommentointi. Tämä kansalaisjournalismin käsitteen laajuus heijastuu myös tutkimukseen, aihealueet ja tutkimuskohteet vaihtelevat suuresti. Tässä blogikirjoituksessa kerron viiden eri kansalaisjournalismia käsittelevän tutkimuksen aihealueista.
Tarkastelun kohteeksi valitsin seuraavat tutkimukset:
The Changing role of the citizen in conflict reporting (Babak Bahador & Serene Tng)
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon sanomalehdet käyttivät kansalaisten tuottamaa materiaalia lähteenä raportoidessaan Mumbain 2008 terrori-iskusta. Tutkimuksessa kohteena ovat perinteiset sanomalehdet, eikä siis varsinaisesti kansalaisjournalistiset tuotokset. Tässä mielessä tutkimuksen lähtökohta muistuttaa perinteistä kansalaisjournalismin käsitettä, jossa kansalaisjournalismi oli nimenomaan ammattijournalistista kansalaislähtöistä uutisointia.
"This is citizen journalism at its finest": YouTube and the public sphere in the Oscar Grant shooting incident (Mary Grace Anthony & Ryan J. Thomas)
Kyseessä on tapaustutkimus, jossa tutkitaan otsikossa mainittua ampumavälikohtausta joka tapahtui Oaklandin kaupungissa Yhdysvalloissa. Tutkimuksessa tutkitaan YouTubeen lähettyjä videoita tapauksesta, ja myös videoiden kommentteja. Tutkimuksen lähtökohtana on osaltaan Habermasin julkisuuden käsite, jota voitaisiin rajusti yksinkertaistaen kuvata julkisen keskustelun käymisen areenana. Tutkimuksessa mm. pohditaan, mahdollistaako YouTube julkisuuden syntymisen.
Journalistic objectivity redefined? Wikinews and the neutral point of view (Einar Thorsen)
Wikinews on uutissivusto, jossa jokainen voi teoriassa olla journalisti ja osallistua journalistiseen työhön. Tutkimuksessa halutaan selvittää, miten Wikinews saavuttaa tavoitteena olevan neutraaliuden ja objektiivisuuden vapaaehtoislähtöisessä kansalaisjournalismissa. Wikinews pyrkii noudattamaan journalistista etiikkaa, mutta se toimii kuitenkin kansalaisjournalististen lähtökohtien varassa.
Citizen journalism and the parallel market of information in Zimbabwe's 2008 election (Dumisani Moyo)
Tutkimuksen aiheena ovat otsikon mukaiset vaalit, joissa kansalaislähtöisellä viestinnällä oli oma roolinsa. Tutkimus selvittää, miten kansalaiset välittävät tietoa tapahtumista maassa, jossa ei ole sananvapautta ja viestintävälineitä valvotaan ja niiden käyttöä rajoitetaan. Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisjournalismia eri teknisillä alustoilla ja siitä miten perinteiset mediat käyttävät omassa uutisoinnissaan kansalaisjournalismia lähteenä.
Political blogging and (re)envisioning the virtua public sphere: Muslim-christian discourses in two Egyptian blogs (Mohammed el-Nawawy & Sahar Khamis)
Tutkimuksen kohteena on blogit, joiden aihealueet liittyvät voimakkaasti aihealueisiin, jotka ovat sosio-poliittisesti kiistanalaisia ja jännittyneitä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, kuinka hyvin blogit onnistuvat luomaan vastavuoroista ja rationaalista keskustelu eri osapuolien, eli muslimien ja kristittyjen välille. Vertailun välineenä tässäkin tutkimuksessa on käytetty Habermasin julkisuuden käsitettä. Julkisuuden käsitteen avulla on pyritty "mittaamaan", millä tavoin tutkitut blogit toteuttavat toimivan julkisuuden ihanteita ja tavoitteita.
-
Kuten tutkimuksen aiheista voi päätellä, on kansalaisjournalismia tutkivien tutkimusten kirjo laaja. Aiheet eivät ole ensivaikutelman perusteella yhdestä muotista. Tästä huolimatta yhtäläisyyksiä kuitenkin on.
Kaikissa artikkeleissa sivutaan teemaa, jonka mukaan kansalaisen rooli viestinnässä ja muussakin elämässä ei ole enää passiivinen. Kansalainen on yhä enemmän pelkän vastaanottajan sijasta myös tuottaja, aktiivinen osa uutisointia. Kansalainen osallistuu julkisuuteen, ja muokkaa sitä itse omien tarkoitustensa mukaisesti.
Kansalaisten aktiivisuus ja roolin muuttuminen on kaikissa esitellyissä tutkimuksissa jollain tavalla sidonnainen teknologiaan. Ihmiset voivat blogata, ottaa kamerakännyköillään kuvia, lähettää massatekstiviestejä, osallistua yhteisen hyvän nimissä tehtyihin projekteihin jne. Kansalaisjournalismi näyttää siis jollain tavalla samaistuvan teknologian kehitykseen, ja erityisesti teknologian mahdollistamaan kaksisuuntaiseen viestintään.
Teknologia teemaan liittyy mielestäni myös tietynlainen halu nähdä se Habermasin kuvaaman julkisuuden mahdollistajana. Teknologioilla kuvitellaan olevan potentiaali, joka voi herättää jo Habermasin itsensä mielestä kuolleen julkisuuden henkiin. Julkisuuden käsite ja teknologian demokratisoiva potentiaali liittyi mielestäni suoraan tai välillisesti kaikkiin viiteen valitsemaan tutkimukseen.
Mielestäni kuitenkin kansalaisjournalismin tutkimuskentässä mielenkiintoisin tutkimuskohde on kansalaisjournalismin toiminta maissa, joissa sananvapautta on rajoitettu. Kansalaisjournalismi käsitteenä ja ilmiönä tuntuu huomattavasti voimakkaammalta, kun se palvelee vaihtoehtomedian roolia. Tämän kaltainen kansalaisjournalismi ei ole vain tyhjää henkilökohtaisen sananvapauden toteuttamista viihdeuutisia kommentoidessa, vaan tärkeää ihmisoikeuksia edistävää toimintaa. Kun asettaa kansalaisjournalismin ilmiöt tällä tavoin viivalle merkityksen ja vakavuuden perusteella, alkaa koko kansalaisjournalismin käsite tuntua aivan liian laajalta, eikä se kuvaa lopulta mitään ilmiötä tai toimintaa kovinkaan hyvin. Ehkäpä tulevaisuudessa keksimme käsitteitä kuvaamaan erilaisia kansalaislähtöisen teknologian mahdollistaman sisällöntuoton ilmiöitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti